Phenomena of our time − Aikamme ilmiöitä

Holistic Insights into Young Adults’ Social Exclusion:  A Systematic Literature Review Aunimarjut Kari, University of Jyväskylä, Finland Supervisors, University of Jyväskylä, Finland Kati Vasalampi, assosiate professor Anna Rönkä, professor Tuomo Virtanen, senior lecturer Research Questions How do situationality, consiousness, and embodiment appear in recent research on youth social exclusion? What coping strategies do young adults use? Theoretical Framework The study is grounded in Lauri Rauhala’s (2005, 2014) theory of the regulative situational circuit, which conceptualises human experience as an integration of situational, consciousness-based, and embodiment-based dimensions. This holistic approach enables the examination of how meaning-making and life situations interact in shaping experiences of social exclusion. Methodology A systematic literature review was conducted including 26 peer-reviewed studies, published between 2019 and March 2025. Databases: international ...

 English version below Tapaat tutun ihmisen pitkästä aikaa ja aurinkoinen hymy nousee kasvoillesi. – No mutta hei! Mitä sulle kuuluu? Vaistomaisesti odotat yhtä ihastunutta kohtaamista, ja usein se sitä onkin – ainakin hetken. Vaihdetaan muutama sana, todetaan ettei olla nähty vähään aikaan, ja yritetään paikantaa milloin viimeksi. Sitten se tulee. Kotiin tässä menossa. Perhe odottaa autossa. Palaveri alkoi minuutti sitten. Elämää ehdittävänä aina johonkin. Tai koetat soittaa ystävälle, joka sitten lopulta vastaa viestillä, koska ei ehdi puhua. Palataan paremmalla ajalla. Kuva: Pexels, senanur ulusoy Kuinka monta kertaa kiire on tullut väliin? Eikä siinä mitään – kiire pitää projektit kasassa. Silti jää kysymys: mitä me oikeastaan menetämme, kun kiireestä tulee oletusarvo? Kiire ei ole vain ajan puutetta. Se on tapa olla kohtaamatta.       Kuva: Scot D. Clary, Linkedin. Martin Heidegger  kirjoitti, että ihminen ei ole ensisijaisesti kiireinen olento, vaan se...

Reilusti vuosi tohtorikouluttavana takana. Ja jää sitä vissiin tulevillekki vuosille. Erityisesti tuntuu mahevalta, että ensimmäine paperi on päästetty etteenpäin. Tuoreeks terveeks, tulis nyt ees tulevaks vuueks. Ei pijä liikaa huokasta. Mutta kyllähä se kieltämättä helepottaa. Monta esitystäki on jo pijetty. Ainaki kolome.   Just. 🙈 Ehkä siittä sen ten minutes (seconds) seleviijää. Seuraavaks pitäs löytää nuoria, jokka halluis iha vappaaehtosesti osallistua haastattelututkimukseen.  Et nää sattus tietämään? Mukavaha se olis luvata osallistumispalikkijotaki, mutta tullee se verottaja siihenki välliin. Jotaki😄 Kiitos ku lukkiit tähä asti. Ollaa kohta puolivälisä. 👍 Tässä yks pääsijäisen päivä (ku en viittiny myötääsä lukija)  selasin vaa tietokonetta. Tullu vuojen aikana eräski tiedosto ladattua. Tuli vastaan jenna.docx. Ja sehä oliki l ö y t ö. Rauhala avvautu mulle iha että whaat?? Mite mää en oo ite tätä näin älynny. No, parempi nyt ku ei nyttenkään. Siinäpä ne o...

  Tiedote tutkimuksesta 23.2.2026, päivitetty 17.5.2026 Nuorten aikuisten syrjäytymisen ja ulkopuolisuuden kokemuksia käsittelevä haastattelututkimus   Tutkimuksen tarkoitus Tämän tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, millaisia kokemuksia nuorilla on syrjäytymisestä, miten he selviytyvät ja mitä he toivovat tulevaisuudeltaan. Tutkimuksen avulla halutaan tehdä nuorten ääni kuultavaksi ja edistää heidän hyvinvointiaan. Kohderyhmä Tutkimukseen kutsutaan nuoria aikuisia, jotka ovat kokeneet syrjäytymistä tai tunteneet siihen läheisesti liittyvää ulkopuolisuutta jossain elämänsä vaiheessa. Tutkimukseen voivat osallistua 18 vuotta täyttäneet henkilöt, joilla on kokemuksia syrjäytymisestä tai siihen läheisesti liittyvästä ulkopuolisuuden tunteesta Henkilöt, jotka pystyvät osallistumaan haastatteluun suomeksi Tutkimukseen eivät voi osallistua Alle 18-vuotiaat  Henkilöt, joilla ei ole riittävää suomen kielen taitoa ha...

  Puhe ei ole vain neutraali kuvaus todellisuudesta. Se on myös vallankäyttöä. Sanat muovaavat sitä, miten ilmiöt ymmärretään, ketä pidetään vastuullisena ja millaisia ratkaisuja pidetään mahdollisina. Hallinnolliset asiakirjat heijastavat usein virkakoneiston ja päätöksenteon näkökulmia. Lehtijutut välittävät laajempia, arkisia tapoja puhua nuorista ja heidän elämäntilanteistaan. Kumpikaan ei ole sattumanvaraista. Kielenkäyttö toimii työkaluna, jolla ohjataan ajattelua ja päätöksentekoa. On merkitystä sillä, miten nuorten tilanteista puhutaan ja millaisia merkityksiä puheessa tuotetaan. Argumentaatio ja retoriikka eivät vain kuvaa todellisuutta, ne rakentavat sitä. Ne voivat kaventaa ymmärrystä, mutta ne voivat myös avata uusia näkökulmia. Tutkijan – ja miksei meidän kaikkien – tehtävänä on ajoittain pysähtyä katsomaan kielen taakse. Mistä silloin oikeastaan puhutaan, kun puhutaan nuorten syrjäytymisestä? Kuka puhuu, kenelle ja millä seurauksilla? Julkisessa keskusteluss...