Onhan äänet pois päältä?

Filosofi, matemaatikko ja sosiologi matkustivat kerran junassa Skotlannissa. He näkivät laitumella mustan lampaan.

"Kaikki Skotlannin lampaat ovat mustia", sanoi sosiologi.

"Skotlannissa on ainakin yksi musta lammas", korjasi matemaatikko.

"Yhdellä lampaalla Skotlannissa näyttää olevan musta puoli", totesi filosofi.

Kuva: Reetdachfan. Pixabay.

Tämä klassinen anekdootti, jota muun muassa Belk (2012) käyttää kuvaamaan teorianmuodostuksen ongelmia, havainnollistaa, kuinka samasta havainnosta voidaan tehdä eritasoisia ja -laatuisia johtopäätöksiä – riippuen siitä, millaiset oletukset ja viitekehykset ohjaavat tarkastelua. Havainto ei ole totuuden tae, eikä näkyvä kerro kaikkea. Tämä on tärkeää muistaa, kun pohdimme suomalaisten nuorten syrjäytymisen taustalla esimerkiksi vuorovaikutuksen, keskittymisen tai kognitiivisten taitojen heikentymiseen viittaavia prosesseja, ajankohtaisimmillaan nyt vaikkapa puhelinkäyttäytymisen kannalta.

Jospa nyt minäkin teleporttaudun hamaan tulevaisuuteen ja katselen sieltä käsin kaukaiseen koululuokkaani vuonna 2025.
Oppilaat istuvat omilla paikoillaan ihan mallikkaasti niin kuin tuoleissa kuuluukin istua.
Huippua, että kukaan ei ole poissa.
Tunti on alkamassa, mistä olenkin jo huomauttanut useaan otteeseen.
Onko äänensävyni liian lempeä?
Volyymia voisi nostaa?
Oppilaat eivät katso minuun, eivät toisiaan – vaan puhelintaan.
Mukavaa, että muistavat pitää äänettömällä.
Ääneni pitäisi kyllä kuulua.
"Joo, joooo, ei tätä voi kesken jättääää!" 
Oppilaiden kasvoilta heijastuu jälleen etäisyys, ei läsnäolo. 
Työparini ottaa kopin ja minä toisen –  ja tunti pääsee alkamaan. 

On helppoa sanoa, että suomalaiset nuoret ovat epäsosiaalisia ja kykenemättömiä osallistumaan yhteiskuntaan.
Se on sosiologin julistus. Karkea, mutta ei perusteeton.
Kun kasvokkainen vuorovaikutus korvautuu pikaviesteillä ja emojeilla, vaarana on,
että katoaa kyky puhua, kuunnella – ja ennen kaikkea ymmärtää toista, tulla kohdatuksi.

                                                                    Kuva: Momentmal. Pixabay.

Matemaatikon tarkkuudella voisi sanoa: ainakin osa nuorista on liukumassa yhä syvemmälle digitaaliseen eskapismiin.
Ei kaikki, mutta liian moni. Ja ehkä tärkeämpää kuin määrän arviointi on kysyä, mitä se tekee meille yhteiskuntana?

Filosofi − kenties − nostaisi katseensa silmälasiensa yli ja toteaisi: kyse ei ole vain puhelimista,
vaan siitä, minne suuntaamme huomiomme. Kun todellisuus on korvautunut algoritmien virvatulilla, onko enää tilaa entisvanhalle tylsyydelle ja joutenololle, keskusteluille tai ristiriidoille – asioille, joista merkityksellinen elämä ja ajattelu syntyy?

Aika aikaa kutakin, sanoi pässi 

Elokuun 1. päivä voimaan astuva laki mahdollistaa puhelimien kieltämisen perusopetuksen aikana.
Se ei ole vain kurinpidollinen toimenpide. Se on kulttuurinen kannanotto: julistus, että haluamme heidän katsovan taas ylös, toisiinsa, opettajiinsa, yhteiskuntaan. Haluamme nuoremme takaisin.

Kyse ei ole teknologiavastaisuudesta. 
Kyse on suunnasta. 
Puhelin voi olla väline, se ei saa olla päämäärä. 
Kommunikoinnin mahdollistaja syrjäyttänyt kommunikaation?

Matka jatkuu Skotlannin junassa. Katsomme yhä ikkunasta ja näemme mustan lampaan, sitten toisen, kolmannen – hiljaisia, sulkeutuneita, näyttöihin katoavia nuoria.
Meidän tehtävämme on kuitenkin − kaiken tämän ihmetyksen keskellä − muistaa,
ettei tämä ole koko kuva, ei pelkkä yksittäinen havainto. 

Kuten Belk (2012) muistuttaa: tieto ei yksin määrää teoriaa, mutta se voi olla hälytysmerkki siitä,
että olemme valitsemassa väärän. Tai sitten oikein. Ehkä uusi laki ei olekaan rajoitus, vaan mahdollisuus:
hetki, jolloin nostamme katseemme, emme vain ruudulta – vaan toisiimme.

Matka jatkuu, mustien lampaiden takana kohoavat hiljaiset jylhät vuoret, joiden yllä avautuu ihmeellinen sini,
ääretön universumin näyttö. 

                                                                       Kuva: Karenraven. Pixabay.

Kiitos blogini lukemisesta.
Pidetään huolta toisistamme. 💚

LÄHTEET

Belk, Alan (2012). "Underdetermination". In Mills, A. J., Durepos, G. & Wiebe, E. (eds.) Encyclopedia of case study research Thousand Oaks, CA: SAGE Publications Ltd doi: 10.4135/9781412957397

Laki perusopetuslain muuttamisesta 245/2025. (2025). Finlex. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2025/245