Kärsimyskukka – The Passion flower

Arvoisa lukija, olet sydämellisesti tervetullut seuraamaan blogiani, jossa käsittelen syrjäytymistä eri muodoissaan: yksinäisyyttä, toiseutta, yhteiskunnan ulkopuolelle jäämistä tai jättäytymistä.

Japanin hikikomorit paljastavat, millaista on olla hylkiö ja eristäytyä muista.

Kannan huolta kotiin jäävistä nuorista.

Kannan huolta palvelutalojen yksinäisistä vanhuksista.

Kannan huolta ja vastuuta polarisoituvasta, eriarvoisuutta lisäävästä yhteiskunnasta.

Kannan huolta ja myötähäpeää maailmasta, jonka kansalaisina moninaisten ja yhtäkkisten uhkien alla elämme.

 

Gazassa konflikti vaatinut lähes 2400 lapsen hengen.

Medioissa käytäviä keskusteluja johtavat toisaalta ammattihenkilöt, toisaalta epäkurantit, ulkoapäin seuraavat tahot. Keskusteluihin osallistuvat myös huolestuneet vanhemmat ja omaiset. Koen sijoittuvani näihin kaikkiin ryhmiin, mutta viimeisen arvion, arvoisa lukijani, pyydän sinulta.

Kiitän, että jaksoit lukea tänne asti.

Pyrin kirjoittamaan selkeästi ja lyhyesti. Tulen käyttämään aika ajoin viitteitä, koska arvostan täsmällisyyttä. Toisinaan liitän mukaan minua puhuttelevia artikkeleita ja kuvia. Ja tulet myös huomaamaan, että rakastan runoja.

 

On kärsimystä, josta kasvaa kukka.

 

                           Kärsimyskukka. Passiflora caerulea. Kuva: Lars Mulder. pexels.com

 

Ja on syrjäytymistä, joka tuottaa kärsimystä. Mutta kärsimykseen voidaan vaikuttaa, sitä voidaan lievittää, ja sitä voidaan hoitaa. Hyvistä aikeista, pienistäkin, näin uskon, kasvaa keskustelunavauksia. Keskustelut muokkaavat käsityksiä. Vähitellen jokin liikahtaa kohti valoa.

Vuoden 2022 aikana 740 henkilöä teki itsemurhan Suomessa. Heistä noin joka kymmenes oli alle 25-vuotias. (Tilastokeskus, 2022.)

Yksilönä ja yhteiskuntana on tärkeää kysyä, mitä voimme tehdä toisin.

Taakattomuus. Eksistentiaalinen rauha. Ihmeen ja henkisyyden läsnäolo. Voisiko yksi näistä suunnatonta kärsimystaakkaa kantavista nuorista olla kädenojennuksen päässä? Voisiko tehtävämme − ihmisinä toisillemme − olla pyrkiä tekemään sitä, mikä on hyvää, kaunista ja oikein? Voisiko se olla: rakastaa aikaamme täällä?

Kiitos blogini lukemisesta.
Kiitos ajastasi – pidetään toisistamme huolta. 💚

 

Dear reader, you are warmly welcome to follow my blog where I address social exclusion in its various forms: loneliness, otherness, marginalization, and withdrawal.

Japanese hikikomoris reveal the experience of being an outcast and isolating oneself from others.

I am concerned about the young people left at home. I am concerned about the lonely elderly in nursing homes. I am concerned and take responsibility for a society that is polarizing and increasing inequality. I am concerned and feel empathy for a world in which we live as citizens under various and sudden threats.

Conflict in Gaza has claimed the lives of nearly 2400 children.

Discussions in the media are led by professionals on one hand and by less qualified, external observers on the other. Concerned parents and relatives also participate in these discussions. I feel that I belong to all these groups, but the latest assessment, dear reader, I ask from you.

Thank you for reading this far.

I aim to write clearly and concisely. I will occasionally use references because I value precision. At times, I will include articles and images that resonate with me. And you will also notice that I love poetry.

There is suffering from which a flower grows.

                          The Passion flower Passiflora caerulea. Photo: Lars Mulder. pexels.com
                          Note: ’The Passion flower’, when translated into Finnish, has the meaning of ’The Suffering flower’.

 

 

And there is social exclusion that produces suffering. But suffering can be influenced, alleviated, and treated. I believe that even small good intentions can lead to opening up conversations. Conversations shape perceptions. Gradually, something moves towards the light.

In the year 2022, 740 individuals died by suicide in Finland. About one in ten of them was under 25 years old. (Tilastokeskus, 2022.)

As individuals and as a society, it is important to ask what we can do differently.

Unburdening. Existential peace. The presence of wonder and spirituality. Could one of these young people carrying a tremendous burden of suffering be within reach of a helping hand? Could our task as human beings here be to strive to do what is good, beautiful, and right? Could it be: to love our time here?

Thank you for reading my blog.
Thank you for your time – let's look out for each other. 💚

 

SOURCES:

Tilastokeskus, 2022. Kuolemansyyt [verkkojulkaisu]. [Viitattu: 17.2.2024]  
https://www.stat.fi/julkaisu/cl8mlgiehwn8z0cvzmey6j7sr

In the English version of this blog, ChatGPT (version GPT-3.5) has been utilized.