Uustranssendentalismi: vapaus ja henkinen etsintä nyt

 ”Kadotettuja poikia” ja ”sadunkertojaa” etsimässä
   & muita ihania ajatuksia

      Photo: Ron Lach. Pexels.com

Transsendentalismi, 1800-luvun alkupuolella Yhdysvalloissa syntynyt
ajattelusuuntaus, on yllättävän ajankohtainen vielä tänäkin päivänä.

Sen perusajatus on yksinkertainen mutta syvällinen:
usko yksilön intuitioon,
henkilökohtaiseen kokemukseen,
yhteyteen luonnon kanssa,
irtautuminen yhteiskunnan rajoittavista rakenteista
ja auktoriteeteista.

Erityisesti nuoret kokevat yhä voimakkaammin,
että perinteiset auktoriteetit
—koulutus, työelämä, uskonto—
eivät enää puhu heidän kieltään.

Yksinkertaisuuden voima

Henry David Thoreau on tunnettu teoksestaan Walden (1854),
josta katkelma:

 ”Mennessämme metsään, puhumme vähemmän
ja tarkkaamme enemmän.
Luonto ei ole ihmiselle vain paikka,
jossa hän elää, vaan se on hänen ikuisen elämänsä peili.
Tämä yksinkertainen elämä on saanut minut näkemään,
kuinka vähän tarvitsen, ja kuinka paljon turhia asioita
olen aiemmin kerännyt ympärilleni.
Meidän pitäisi elää yksinkertaisemmin
ja antaa itsellemme enemmän tilaa miettiä,
ajatella ja kokea." 

Thoreau ei vain kirjoittanut luonnosta; hän muistutti meitä siitä,
kuinka voimme löytää itsemme ja elää aidosti,
kun irtaudumme yhteiskunnan materialistisista paineista ja kiireestä.

Aikamme nuoret, jotka kokevat yhteiskunnan kulutuskulttuurin
yhä rajoittavammaksi, voivat samastua Thoreaun ajatukseen:
vähemmän on enemmän.

Kauneus ja vapaus

Ralph Waldo Emerson, transsendentalismin filosofi ja runoilija,
puolusti yksilön vapauden ja kauneuden arvostamista.
Hänen runossaan The Rhodora (1834) hän kirjoittaa
elämän kauneuden ja tarkoituksen etsimistä ilman tarvetta selittää miksi.
Kauneus ja vapaus eivät tarvitse ulkopuolisia selityksiä,
vaan ne elävät meissä itsessämme.
Ote runosta:

”Then Beauty is its own excuse for being;
Why thou wert there, and I was I.
But, in my best condition, I am less
Than what I was, and what I am, is less
Than what I would have been, if Beauty were not,
And Nature’s being more than what I sought.
But, in the end, it is for good.
Because all things are naturally born of good.”

Henkinen pohdinta

Emily Dickinson toi transsendentalismin ajattelun äärimmilleen
henkilökohtaisella ja sisäisellä tasolla.
Hänen runoissaan on syvää introspektiota ja pohdintaa
elämästä, kuolemasta ja uskon kysymyksistä.
Hänen runonsa muistuttavat meitä siitä,
että henkisyys voi olla syvää ja voimakasta,
vaikka se ei olisikaan sidottu perinteisiin instituutioihin.
Se on polku, joka on kuljettavissa omassa mielessä ja sydämessä.

Lisään loppuun oman käännökseni Dickinsonin runosta
The Bible is an antique Volume.
Tämän runon tarkkaa kirjoitusvuotta ei ole tiedossa.
Suurimman osan runoistaan Dickinson kirjoitti 1850-1860 -luvuilla.

Raamattu on antiikkinen teos —
menneitten miesten,
pyhien aaveiden ajatuksista.
Aiheina: Bethlehem,
Eden – muinainen kotipaikka,
Saatana – sotapäällikkö,
Juudas – suuri petturi,
Daavid – trubaduuri,
synti – synkkä jyrkänne,
jota on varottava.
”Uskovat” pojat yksinäisiä,
muut ”kadotetut” jo —
Kunpa sadunkertojana laulaja olisi —
kaikki nuo pojat tulisivat.
Orfeuksen saarna — se lumosi,
ei tuominnut.

Emily Dickinson
Suom. AK 10.11.2024

Kiitos blogini lukemisesta.
Kiitos ajastasi – pidetään toisistamme huolta. 💚

SOURCES

Dickinson, Emily. The Poems of Emily Dickinson. Edited by Thomas H. Johnson, 1955. Boston: Little, Brown and Company.
Emerson, Ralph Waldo. The Essential Emerson. Edited by Brooks Atkinson, 1940.
Emerson, Ralph Waldo. "The Rhodora." Poems, 1834. Boston: James Munroe and Company.
Thoreau, Henry David. Walden: Or, Life in the Woods. Boston: Ticknor and Fields, 1854.