Hikikomori: 2000-luvun ilmiö − Hikikomori: A Phenomenon of the 21st Century − Part 1

In English below.

Nyt kun kirjoitan tätä, on elokuun 3. päivä.
Koulut ovat kohta alkamassa.
Erityisopettajana ajatukseni kääntyvät niihin oppilaisiin,
joilla on vaikeuksia tulla kouluun
ja jotka haluavat jäädä kotiin. Syitä voi olla monia. 

Laajemmin ajatellen, mietin myös niitä nuoria,
jotka eivät koe selviytyvänsä tässä ajassa ja haluavat astua sivuun.

Yhtenä syrjään astumisen muotona on käsite komeroituminen,
alkujaan hikikomori.

Hikikomori on 2000-luvun ilmiö, joka on peräisin Japanista.
Hikikomorilla tarkoitetaan äärimmäisellä tavalla yhteiskunnasta
vetäytynyttä henkilöä.

Tyypillinen hikikomori eristäytyy kotiinsa, jopa yhteen huoneeseen,
ja hänen ruokkimisestaan huolehtivat usein vanhemmat.

Dr. Sachiko Horiguchi, kulttuuri- ja lääketieteellinen antropologi
Temple University Japanissa,
esittää kaksi pääajatuslinjaa hikikomorin sosiaalisille selityksille:

1. Yhteiskunnan ongelmat: perhetaustat, koulukiusaaminen, opiskelupaineet,
   kaupungistuminen, nuorten epävarma työllistyminen ja internetin vaikutus.
2. Kulttuurilliset tekijät ja arvot.

Japanin terveys-, työ- ja hyvinvointiministeriö
määritteli hikikomorin vuonna 2010 seuraavasti: 

"Tilanne, jossa henkilö vetäytyy kotiinsa yli kuudeksi kuukaudeksi
eikä osallistu yhteiskuntaan,
kuten käy koulussa tai työssä." (Harding, 2018.)

Entä mitä hikikomorit itse ajattelevat?

Dr. Horiguchi kertoo:

"Monet heistä mainitsevat sairauksiin liittyviä ongelmia, kuten masennusjaksot,
paniikki- ja ahdistuneisuushäiriöt. Toiset mainitsevat perhe-, koulu- tai työongelmat,
kuten kiusaamisen, häirinnän, stressin ja ylitöiden aiheuttaman kuormituksen.
Yksilölliset kokemukset vaihtelevat huomattavasti, ja samojen yksilöiden kertomukset
saattavat muuttua ajan myötä, koska tapa, jolla yksilöt tulkitsevat kokemuksiaan,
muuttuu usein." (Harding, 2018.)

Tämä on mielestäni tärkeä huomio:
"koska tapa, jolla yksilöt tulkitsevat kokemuksiaan, muuttuu usein."

Elämäntilanteet ja niissä ilmenevät kokemukset tarkoittavat
yhdelle yhtä ja toiselle toista.
Kokemukset muodostuvat monista merkityksistä,
joista kokija ei ole välttämättä tietoinen tässä ja nyt -hetkessä.
Ymmärtääksemme tarvitsemme aikaa.

Voisiko hikikomori ottaa elämän pelissä aikalisän, astua sivuun?
Ei mieti, ei pohdi, elää miten parhaiten taitaa?


     Photo: Pixabay ArshDeepLubana.

Voisiko hikikomori-ilmiö olla hiljainen vastalause monimutkaistuvalle maailmalle,
jossa suorittaminen, menestyminen ja muotteihin sopiminen ovat yhä nuorempien
ihmisten sisäisiä vaatimuksia?

Täältä suomalaisten tutkijoiden Laura Takkusen ja Lotta Uusitalo-Malmivaaran tekemään
tutkimukseen komeroitumisesta, lainaus nuorelta: " Mitä tehdä kun ulos kämpästä
meneminen on kertakaikkiaan liian ahdistavaa? Kaupassa käynti pelottaa ja
opiskelu kärsii, kun en pääse aamuisin ulos.”

Kiitos blogini lukemisesta.
Kiitos ajastasi – pidetään toisistamme huolta. 💚

LÄHTEET
Harding, C. (2018). Hikikomori. The Lancet. Psychiatry, 5(1), 28–29.
https://doi.org/10.1016/S2215-0366(17)30491-1

As I write this on August 3rd,
schools are about to start soon.
As a special education teacher, my thoughts turn to those students
who struggle to come to school and wish to stay at home.
There could be many reasons for this.

More broadly, I also think about young people
who feel unable to cope with these times and wish to step away.
One form of stepping away is the concept of "living in a closet,"
which is similar to the idea of "hikikomori."

Hikikomori is a 21st-century phenomenon that originated in Japan.
Hikikomori refers to individuals who extremely withdraw from society.
A typical hikikomori isolates themselves in their home, often in a single room,
with their parents taking care of their basic needs.

Dr. Sachiko Horiguchi, a cultural and medical anthropologist
at Temple University Japan,
presents two main lines of thought regarding the social explanations for hikikomori:

1. Societal Issues: Family backgrounds, bullying, academic pressure, urbanization,
   insecure employment prospects for young people, and the influence of the internet.
2. Cultural Factors and Values.

In 2010, the Japanese Ministry of Health, Labor, and Welfare
defined hikikomori as:

"A situation where a person withdrawn into their home for more than 6 months
and does not participate in society
such as attending school and/or work." (Harding, 2018.)

But what do the hikikomori themselves think?

Dr. Horiguchi explains:

“Many of them cite problems with illness, including episodes of depression, or panic
and anxiety disorders. Others mention family, school, or work problems,
including bullying, harassment, stress, and overtime. Individual experiences vary
considerably and the narratives of the same individuals may shift over time, since how
individuals interpret their experiences often changes.” (Harding, 2018.)

I think this is an important point:
".. since how individuals interpret their experiences often changes." 

Life situations and the experiences they entail mean
different things to different people.
Experiences are formed from various meanings,
of which the person may not be aware in the present moment.
To understand, we need time. 

Could it be that hikikomori take a time-out in the game of life, stepping aside?
Not thinking, not pondering, just living as best they can?

    Photo: Pixabay ArshDeepLubana.

Could the hikikomori phenomenon be a silent protest against a complex world,
where performance, success, and fitting into molds are increasingly internalized
demands for younger generations?

From the research on closet syndrome by Finnish researchers Laura Takkunen and
Lotta Uusitalo-Malmivaara, a quote from a young person: "What to do when leaving
the apartment is simply too distressing? Going to the store is frightening, and my
studies are suffering because I can’t get out in the mornings.”

Thank you for reading my blog.
Thank you for your time – let's take care of each other. 💚

SOURCES
Harding, C. (2018). Hikikomori. The Lancet. Psychiatry, 5(1), 28–29.
https://doi.org/10.1016/S2215-0366(17)30491-1

In the English version of this blog, ChatGPT (version GPT-4.0) has been utilized.