Syrjästä syrjälleen

Tänään on ollut ensimmäinen virallinen päiväni jatko-opiskelijana.

Olen onnistunut karttelemaan kaikenlaista opiskeluun liittyvää, toisin kuin suunnittelin.
Suunnitelmat eivät aina toteudu, mennään sillä.

Kello on nyt 23.19, ja vuorokausirytmi on pahasti upsidaisi. 

                                            Photo: Tyna Janoch, pixabay.com

Mitä nyt syrjäytymisestä ilman päätä ja häntää tulisi äkkiseltään mieleen,
tai mielen viereen?

Ilmaus "tehdä syrjähyppy" tarkoittaa etymologisen sanakirjan mukaan tavallisesta poikkeamista, usein hetkellisesti tai tilapäisesti. Se voi viitata siihen, että henkilö tekee jotain, mikä ei ole täysin linjassa hänen normaalin käyttäytymisensä, suunnitelmiensa tai roolinsa kanssa.

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi hetken vapauden ottamista, impulsiivista päätöstä
tai siirtymistä johonkin uuteen suuntaan, joka ei ole täysin ennakoitavissa.

Jos henkilö "tekee syrjähyppyä" urallaan (vähän niin kuin minä nyt), se voisi tarkoittaa, että hän siirtyy hetkellisesti pois pääpolulta,
kokeilee jotain uutta tai ottaa riskin, joka poikkeaa tavallisesta kaavasta.

Ensimmäisessä ohjaustapaamisessa ohjaajani varoitteli filosofisista pohdinnoista.
No niin… Syrjäytyminen juontaa juurensa vanhoihin suomalaisiin sanoihin,
jotka liittyvät alueiden reunoihin ja syrjäisiin paikkoihin.

Etymologisesti sana on peräisin muinaisista suomalais-ugrilaisista ja balttilaisista kielistä,
joissa se tarkoitti "kangastukkia" tai "sivua" – paikkaa,
joka oli jollain tavalla erillään tai kauempana muista alueista.
Tämä alkuperäinen merkitys viittaa siis paikkaan, joka on jollain tavalla eristetty tai reuna-alueella.
Sanalla "syrjä" oli aikanaan merkitys "syrjäinen paikka".
Se saattoi olla matalassa maastossa oleva korkeampi kohta tai soiden välinen kannas.
Myöhemmin tämä merkitys laajeni kuvaamaan syrjäistä tai kaukana sijaitsevaa paikkaa.

Kielihistoriallisesti sanaan liittyvät myös muiden kielten samankaltaiset muodot,
kuten liettuan ja latvian kielen sanat "sturis" ja "stūris", jotka merkitsevät kulmaa,
reunoja tai seutua.
Tämä osoittaa, että kantasana on liitetty geometristen tai alueellisten reuna-alueiden
ja syrjäisten paikkojen käsitteisiin. Olisikohan tälle tiedolle käyttöä jatkossa...

Vanhimmat tiedot sanasta "syrjääni" löytyvät jo vuodelta 1396.
Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo myös, että "syrjääni" olisi alun perin
viitannut "suuren veden" äärellä asuviin ihmisiin.
Tällöin nimitys olisi tarkoittanut alueita, jotka sijaitsivat meren tai suuren vesialueen läheisyydessä.

Bongasin syrjä*lle myös positiivisen merkityksen. 👍
Jotain hyvää voi nimittäin laittaa "syrjään" elikäs jemmaan.
Esimerkiksi nurkkakaappiin, joka ei ole ensimmäisenä herkkuvorojen mielessä.
Minä pistän syrjään yleensä suklaata.
Mitä sinä pistät?

Jemma*han on vakiintunut lainasana ruotsin sanasta jämma, joka tarkoittaa piilopaikkaa.

Meillä on muuten aika rikas ja mahtava kieli.
Onneksi saan tehdä väikkärini sillä.

Näitäkin voisi miettiä.
Olla sydän syrjällään.
Katsella syrjäkarein.
Runomatskua.

Kiitos blogini lukemisesta.
Pidetään huolta toisistamme. 💙

 

Lähde
SuomiSanakirja.fi. Syrjäytyminen.
https://www.suomisanakirja.fi/syrj%C3%A4ytyminen